Säilyttäen ja uudistaen: Suomalaiset raaka-aineet ruokakulttuurimme sydämessä, Kärkölä esimerkkinä
Ruokakulttuuri on kansakunnan muisti. Se kertoo tarinoita menneestä ja antaa viitteitä tulevasta, eikä se koskaan ole paikallaan – parhaimmillaan se kehittyy sukupolvien ajan, mukautuen yhteiskunnan tarpeisiin mutta säilyttäen ytimessään perinteiden vahvat juuret. Tässä blogissa sukellan syvemmällekotimaisten raaka-aineiden ja perinteisen ruokakulttuurin maailmaan, käyttäen esimerkkinä Kärkölän ja Hämeen perinteitä.
Kärkölä, pienehkö mutta perinteiltään rikas kunta Hämeessä, tunnetaan vahvasta juuresta ruokaperinteessään. Kärköläläisessä keittiössä paikalliset raaka-aineet – kuten maitotuotteet, viljat ja metsän antimet – ovat aina olleet keskiössä. Yhteisön ruokaperinteitä rikastuttavat paikallisten tuottajien tuore tuotos. Perinteiden vaaliminen on arvokasta, mutta yhtä tärkeää on niiden uudistaminen. Voisiko kärköläläinen piimäjuusto herättää uutta kiinnostusta yhdistämällä sen esimerkiksi paikallisilla marjoilla tai hunajalla, säilyttäen sen juuret mutta tuoden samalla nykypäivän makumaailmaa mukaan? Aikansa mukaiset lisäykset auttavat pitämään paikalliset herkut elinvoimaisina ja ajankohtaisina.
Hämeen pitopöytä on juhlien sydän, runsas ja monipuolinen kattaus perinteisiä ruokalajeja. Sen tarjonta heijastelee alueen historiaa ja yhteisöllisyyttä. Alkuruoista makeisiin päätöksiin täytekakkuineen hämäläinen pitopöytä tuo juhlaan arvokkuutta ja luo muistoja. Perinteiset ruoat, kuten piimäjuusto, näkkärit ja laatikkoruoat, ovat pitopöydän kulmakiviä kuin myös täytekakut. Miten ne voisivat uusiutua modernin ajan tarpeisiin säilyttäen niiden alkuperäisen hengen, mutta päivittäen niitä nykypäivän vaatimuksiin?
Kärkölän alueen ruokakulttuuria täydentävät paikallisten yllättävätkin ylpeydenaiheet – jättikasvikset. Moni paikkakuntalainen on saavuttanut Suomen mestaruuksia kasvattamalla poikkeuksellisen suuria kurpitsoja, kurkkuja ja muita kasveja. Jättikasvikset eivät ole pelkästään visuaalisesti vaikuttavia vaan ne kertovat myös viljelijöiden kekseliäisyydestä, maaperän arvostuksesta ja maatalouden intohimosta. Jättikasvisten yhdistäminen perinteisiin, kuten piimäjuustoon tai leipäjuustoihin, voisi tuoda kokonaan uuden kerroksen ruokaperinteeseen ja korostaa samalla paikallisten raaka-aineiden monipuolisuutta.
Kuten Kärkölän perinteet, myös laajempi suomalainen ruokakulttuuri tarvitsee sekä säilyttäjiä että uudistajia. Perinteiset raaka-aineet ja ruoat – olipa kyseessä piimäjuusto, hämäläinen pitopöytä tai jättikasvikset – muodostavat kokonaisuuden, joka on niin perinteiden vaalija kuin uuden luoja. Yhdistämällä perinteet ja uudenlaisen viljelyinnostuksen voimme rakentaa ruokakulttuuria, joka on elinvoimainen, kekseliäs ja paikallisista juuristaan ylpeä.
On innostavaa olla sparraamassa kärköläläisiä ruoka-alan yrittäjiä Kärkölän syötävän hyvät kylät -hankkeen puitteissa. Tästä tulee hyvä, Kärkölässä on ruokatulevaisuutta.
