Ruokaimago

Ruoka on minulle enemmän kuin pakollinen vatsantäyttöaine. Kyllä se on sitäkin, mutta myös paljon muuta. Yksi isoimpia ja merkityksellisimpiä asioita on yhdessä syöminen.

Valion tuore tutkimus tuo esiin saman kuin jo useat viestit vuonna Suomen itsenäisyyden 100v juhlavuonna. Tällöin todettiin Suomessa syötävän yhdessä vähiten OECD-maista. Nyt julkisuuteen tuodun tutkimuksen mukaan "12 prosenttia suomalaisista syö yhdessä muiden ihmisten kanssa harvemmin kuin muutaman kerran kuussa. Yhdessä syöminen korostuu erityisesti ainoastaan lapsiperheissä, joista jopa 81 prosenttia syö yhdessä vähintään yhden kerran päivässä. Suurimpina esteinä yhteisille ruokahetkille pidetään yhteisen ajan puutetta, kiirettä ja taloudellista tilannetta." Siis apua!

Palataanpa ihan alkujuurille ja löysätään vähän. Mitä jos tavataankin ystäviä ihan vaikka arki-iltana hernekeiton ja pannukakun äärellä. Tärkeintä on kohtaaminen ja yhdessä syöminen. Ei se, kuinka hienoa ruokaa ja juomaa on tarjolla.

Ruoka on väline hyvinvointiin, terveyteen, sosiaalisuuteen, kestävyyteen, taloudellisuuteen, elinkeinopolitiikkaan, huoltovarmuuteen ja vaikka mihin. Seuraavan kerran kun laitat suuhusi ruokaa niin jos pysähdytkin hetkeksi miettimään, mihin kaikkiin asioihin suuhusi juuri päättyvä ruoka linkittyykään ja mitä kaikkia valintoja teetkään syömälläsi ruoalla? Hämmentävän monta asiaa tulee aivan varmasti sinulla esiin.

Toinen minulle tärkeä asia on paikallinen ruokaimago. Viime aikoina olen työskennellyt paljon mm espoolaisuuden kanssa. Se onko kyseessä Espoo tai joku muu kunta voidaan vaikuttaa mm tilaisuuksien tarjoiluiden kautta koko kaupungista syntyvään imagoon. Espoossa vietetään tällä viikolla Espoon juhlii -viikkoa. Olen kehittänyt RuokaEspoo -kokonaisuuden rakkaudesta ruokaan, juomaan ja espoolaisuuteen. Miksi?

Kun espoolaisessa tilaisuudessa on tarjolla aamiaisella Espoon kahvipaahtimon kahvia, Halmeen leipomon leipää ja päällä Silmusalaatin, PinoaFoodsin, Bean Betterin ja Meeatin tuotteita personoituu kaupunki huomattavasti vahvemmin myös juuriinsa ja tämän päivän ruokainnovatiivisuuteensa. Tarjoamalla vain jotakin "tankataan vatsat", mutta syvyys ja merkitys itse ruoasta puuttuu. Vastaavasti lounas- ja iltatilaisuuksissa voisi Espoossa olla tarjolla esim Maxin kalan, espoolaisten panimoiden ja Meeatin tuotteita tai vaikkapa espoolaisen viinimaahantuojan Astra Wines viinejä. 

Iso tekijä on myös itse kuntalaisten omalla ruokaimagolla, tunnetaanko ja käytetäänkö paikallisia tuotteita. Varmasti käytetään, varsinkin huoltoepävarmuusaikoina, kun vain tiedetään.

Ruoka on mahdollisuus viestittää kaupungin perinteistä ja innovatiivisuudesta. Ei pelkästään Espoossa vaan kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Ruoan käyttämisessä paikallismarkkinointiin ja -osaamiseen on meillä iso mahdollisuus. Käyttäisimmekö sen yhdessä?

Yhdessä syömiseen espoolaisilla tuotteilla on erinomainen mahdollisuus mm Dinneri Espoossa -tilaisuuksissa la 27.8.2022 ympäri Espoota. Voit joko osallistua valmiiksi järjestettyihin tai järjestää itse oman tilaisuuden.

Lähteet

https://news.cision.com/fi/valio-oy/r/tutkimus-paljastaa-yllattavan-faktan-suomalaisesta-ruokailukulttuurista--yhteisiin-ruokahetkiin-kayt,c3617748