Jos laatu korvaisi määrän? Haloo kunnat!

Lähiruoka on noussut viime vuosina yhä suurempaan suosioon. Sen merkitys ympäristön ja paikallisen talouden kannalta on merkittävä, mutta yhtä lailla sen rooli ruokakulttuurissa on huomionarvoinen. Monissa kunnissa lähiruoan käyttö on edelleen vähäistä, jopa edustuspalveluissa. Mitä voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?

Vaikka lähiruokaa on saatavilla myös kaupungeista se ei ole pelkästään maaseutukysymys vaan myös kaupunkikulttuuriaihe. Kustannukset ja tietämättömyys ovat yksi merkittävimmistä syistä lähiruoan vähäiseen tarjontaan. Lähiruoka voi olla kalliimpaa kuin massatuotetut elintarvikkeet ja kuntien tiukat budjetit sekä pitkät sopimukset suurten elintarviketoimittajien kanssa vaikeuttavat kalliimpien raaka-aineiden hankkimista. Lisäksi lähiruoan saatavuus voi olla haasteellista, erityisesti joukkoruokailussa. Paikallisia tuotteita ei aina ole tarjolla suuria määriä, ja niiden toimitusketjut saattavat olla monimutkaisempia ja kalliimpia kuin suurten tukkukauppojen tarjoamat vaihtoehdot.

Tilanteen parantaminen vaatii tahtoa ja ruokakulttuurin merkityksen ymmärtämistä. Tiedon ja osaamisen lisääminen on keskeistä. Notkuvat tarjoiluja voidaan supistaa hieman kapeammalle, mutta sijaan esillä ovatkin korkealaatuiset paikalliset ja kotimaiset tuotteet. Koulutukset kunnallisille hankintavastaaville ja keittiöhenkilökunnalle lisäävät tietämystä lähiruoan saatavuudesta, hyödyistä ja hankintamahdollisuuksista. Kuntalaisten ja päättäjien informoiminen alueen lähiruokatarjonnasta, lähiruoan eduista ja sen positiivisista vaikutuksista paikalliseen talouteen ja ympäristöön on myös tärkeää.

Kilpailutuskäytäntöjä voidaan kehittää joustavammiksi, jotta pienempien erien hankinta ja paikallisten tuottajien osallistuminen on mahdollista. Kilpailutuksissa tulee ja voidaan asettaa kriteerejä, jotka suosivat lähiruokaa ja paikallisia tuottajia. Poliittinen tuki on avainasemassa. Kunnallisten strategioiden, jotka tukevat lähiruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa, laatiminen ja paikallisten poliitikkojen ja päättäjien sitoutuminen on tärkeää. Kustannukset pysyvät kurissa, kun panostetaan laatuun määrän sijaan. Esimerkiksi ympäri maailman tarjottavat täytetyt croissantit voitaisiin korvata paikallisella leivällä, jonka päällä on paikallisia vihanneksia ja lihaa tai kalaa sekä kotimaisia vegeinnovaatioita.

Edustuspalveluiden ja tapahtumien pienemmän mittakaavan hankinnoissa lähiruoka on erityisen tärkeää. Joukkoruokailu on oma kysymyksensä, jossa myös on hyvä pyrkiä lähiruoan tai edes suomalaisen raaka-aineen ja työn käyttöön. Usein paikallisten tuottajien tuotantomäärät eivät ole riittäviä joukkoruokailutarpeeseen, mutta verkostojen ja kumppanuuksien luominen paikallisten tuottajien, yrittäjien ja muiden kuntien kanssa on tärkeää. Yhteisöllisyyden ja kuntalaisten osallistamisen avulla voidaan edistää lähiruoan käyttöä esimerkiksi tapahtumien ja kampanjoiden kautta. Lähiruokakulttuurin arvostaminen pitää myös elinkeinorakenteen monipuolisena.

Ikävänä esimerkkinä suomalaisen ruoan käytön haasteista voidaan mainita kaurapuuro ja Finnairin tapaus. Toukokuussa Finnair vaihtoi suomalaisen Nordic Breakfast -yrityksen kaurapuuron yhtiön omaan white label -puuroon, joka valmistetaan Irlannissa. Puuroannoksen hinta lennoilla pysyi samana, neljä euroa. Suomella on vahva kauraosaaminen, joten irlantilaisen puuron valinta tuntui kansallisen lentoyhtiön valinnassa nololta.

Lähiruoan käytön edistäminen kunnissa sekä valtiolla ja valtion yhtiöissä vaatii monien eri osa-alueiden kehittämistä ja yhteistyötä. Kuitenkin kun näihin haasteisiin tarttuu voidaan saavuttaa merkittäviä etuja niin paikallisesti kuin ympäristönkin kannalta.