en-Mathildedahl
Vielä on Suomessa näkemistä, viisikymppisillekin. Ystävämme hankkivat Mathildedahlista, suomeksi Matildasta vapaa-ajanasunnon. Vihdoin meidänkin tuli lähdettyä Matildaan tutustumaan. Olin kylästä lukenut ja kuullut, mutta aina vain oli jäänyt paikka välistä.
Matkailijoiden mielenkiinto on kasvanut ruukki-kohteita kohtaan tasaisesti. Useilla ruukkialueilla on saatu esille paikallinen historia, rakennuksia on restauroitu arkkitehtuuria ja mennyttä aikaa kunnioittaen. Ruoka- ja juomatarjonta painottuu korkealaatuiseen lähiruokaan ja se on valmistettu taidokkaasti. Lisäksi useilla ruukkialueilla on tuotu vahvasti mukaan kulttuuria ja käsityöammatteja sekä tuotetaan hyvän tuulen tapahtumia.
Matilda
Jo saapuminen Matildaan on vaikuttava. Puistotietä verhoavat loppukeväästä vehreät tammet, jotka on istutettu jo 1950-luvun puolivälissä. Pysäköintipaikkoja alueella ei näytä olevan paljoa, mutta nyt ei-sesongin aikaan pysäköintipaikan löytäminen ei ainakaan ollut ongelma.
Vierailumme aikana meillä oli tarkoitus tutustua lauantaina Matildaan ja sen ruoka- ja juomatarjontaan. Onnistui ja maistui.
Aloitimme kävelemällä alakylän kautta eli ensiksi satamaan. Ennen kävelyä nautimme ystävien luona tulokahvit ja kuohuviinit. Samalla pääsimme heti kiinni paikalliseen ruokakulttuuriin, pöydässä oli Matildan kartanon leipomon juurileipää sekä brita-kakkua. Brita-kakku oli ihanan raikas ja maukas.
Kiertelimme rauhassa alakylän sekä sieltä löytyvät kaupat ja museon. Alueella on ruukkitehtaan historiaa, josta pienen palasen pääsee näkemään ja aistimaan museossa. Samalla satamakäynnillä kävimme tekemässä illaksi pöytävarauksen Mathildan Marinaan. Varsinkin sesonkiaikaan pöytävaraus on kuulemma suositeltava.
Kiersimme kartanon takaa niittyjen kautta kohti Kyläravintola Terhoa, jossa oli tarkoitus maistaa paikallisia oluita sekä seurata Suomen MM-jääkiekko-ottelua. Oluita pääsimmekin maistamaan. Suomen välierävoittokin tuli todistettua auringon paistaessa sisäpihalla. Otimme maistelulankut, joihin kuului kuusi erilaista pientä lasillista olutta. Minun lankulle valitsin paikallisista Mathilda, Dorf, Pirske ja Kakolan panimon valikoimasta Vautsi, Metka ja Hurlum.
Illallinen Mathildan Marinassa oli maittava. Maisema on upea, auringonlasku kruunasi sen. Voin vain kuvitella, kuinka vaikuttavaa on istua terassilla kesälämpimänä iltana nauttimassa maisemasta ja ruoasta. Kolme meistä nautti illallisena lohta, yksi burgerin. Lohi sellaisenaan oli maukas kokonaisuus. Otin ruoan kanssa juomana myös paikallista Kyläpanimon olutta. Maistui ja toimi kivasti yhteen. Lisukkeena annokseen kuuluneet erillisessä kulhossa tarjotut ranskalaiset perunat olivat itse maukkaan lohi-annoksen kanssa eri paria. Annokseen olisi istunut erinomaisesti esimerkiksi keitinperunat. Illallisen jälkeen siirryimme ystäville vielä yömyssyille ennen Nukkumatin kutsua.
Teijon kansallispuisto
Sunnuntaina nautimme aamiaiseksi Matildan kartanon leipomon juurileipää ja paikallista kahvia. Toimi ja maistui.
Aamiaisen jälkeen siirryimme autoon ja ajoimme Teijon kansallispuistoon, jossa patikkaretkemme reittivalinta oli Sahajärven kierros. 8,8 km reitti, joka on kuljettavissa sulan maan aikaan köysilossien ollessa käytössä.
Kiva reitti, jossa emme tavanneet kuin ihan muutaman muun patikoijan. Hyvin rauhallista ja nautinnollista. Hieman puolenvälin jälkeen reitillä oli laavu, jossa oli polttopuita. Sytytimme nuotion ja paistoimme nuotiomakkarat. Maistui. Tauonjälkeen matkallemme tulikin jo ensimmäinen köysilossi. Kiva kokemus ja yllättävän kevyt kiskoa.
Meillä meni reissuun reilut 3,5 tuntia sisältäen melkein tunnin pysähdyksen nuotiolla. Maasto oli monimuotoista alkaen suosta ja päätyen hiekkaisen metsätiehen. Nyt reitillä oli yksi kurainen ja savinen osuus ihan loppuvaiheessa, noin 1,5 km ennen autolle pääsyä. Maasto oli leppoisasti kuljettavaa. Kahdella kallioalueella joutui hieman etsimään oransseja reittimerkkejä, mutta löytyiväthän nekin. Emme joutuneet eksyksiin.
Patikkaretken jälkeen palasimme Matildaan. Kävimme syömässä kyläravintola Terhossa. Kaksi meistä otti pizzan ja kaksi chevre-salaatin. Minä otin salaatin ja join sen kanssa paikallisen Lepola Drinksin Puolukka-mansikka limonadin. Limonadi oli kivan hapokas, joka sopi oikein hyvin salaatin kanssa. Sisäpihalla oli kiva istuskella auringon paistaessa ja nauttia leppoisasta sunnuntaista.
Ruokailun jälkeen kävelimme vielä ystävillemme lähtökahveille. Kahvien kanssa nautimme Matildan kartanon juuritaikinaan leivottua pullaa. Sitten olikin jo aika ajaa takaisin Espooseen valmistautumaan jääkiekon MM-finaaliin.
