en-Espoo 50 vuotta
Espoo 50 - minä kohta 52. Olen asunut Espoossa 7-vuotiaasta lähtien, kouluni täällä käynyt, espoolaiseksi kasvanut. Olen espoolainen - ylpeä juuristani. Kun minulta kysytään, mistä olen kotoisin, olen Espoosta ja espoolainen.
Espoota syytetään usein identititeetin ja keskustan puutteesta sekä satelliittimaisesta rakenteesta. Olenko kuullut yhtä usein kehuja ruoasta, rantaraitista, omakotivaltaisuudesta, luonnon läheisyydestä, merestä, laadukkaasta koulutuksesta? En ole yhtä usein, mutta kehuttavan kyllä, satunnaisesti. Kaikki muut kehujen kohteista ovat jo olemassa, mutta ruoka onkin sitten vaikeampi kysymys - siis espoolainen ruoka. En ole kenenkään kuullut kehuvan espoolaista ruokaa ja nyt siis paino sanalla espoolaista.
Voiko 50-vuotiaalla kaupungilla olla oma ruokaperinnettä? Paikallinen ruokaperinne muotoutuu hiljalleen ajan kuluessa. Nuori kaupunki kasvaa Jorvin sairaalan kautta, mutta myös paljon muuttoliikkeen takia. Erityisesti ensimmäiset viisikymmentä vuotta väestön kasvu on kehittynyt ennen kaikkea muuttoliikkeen myötä.
Silakka on kuulunut Espoon ruokaperinteeseen jo kauan. Pentalan saaresta kalastajat lähtivät silakkaverkoille ja veivät saaliinsa päivittäin myyntiin Helsingin kauppatorille. Matka on ollut pitkä. Jos et ole vielä vieraillut Pentalan saaressa ja saaristomuseossa niin suosittelen vierailemaan tulevana kesänä. Nykyään minäkin tykkään silakasta. Kymmenen vuotta sitten en vielä kovinkaan nauttinut. Ehkä silakasta nauttimiseen tarvitaan yli 40-vuoden ikää...
Espoon ruokaperinne on monimuotoinen. Muuttoliike ja kaupungistuminen ovat muovanneet ruokakultturiamme. Toimiessani peruskoulussa kyselin oppilailta usein, mitä heidän mielestään on espoolainen ruoka. Vastauksissa toistui pizzat ja burgerit. Ehkä se onkin niin. Mitä muuta se on? Näen espoolaiset ruokatrendien edelläkävijöinä. Erilaiset kasvisruoat ja muualta Suomesta kulkeutuneet ruoat, kuten karjalanpiirakat ovat myös vahvaa espoolaisuutta. Halmeen leipomon tuotteet ovat jo klassikon asemassa niin kuin Cafe Mellstenin sijainti ja laskiaispullat ja onhan täällä vaikka mitä muutakin. Ilo on ollut havaita myös espoolaisten pienpanimoiden markkinoille tulo, kuten Espoon oma panimo.
Mitä espoolainen ruoka on ja mitä se on näin juhlavuotena. Haluaisin lähteä kehittämään ja selvittämään. Haluaisin koota Espoo-ruoat, Espoo-menun, espoolaisen arkiruoan jne jne. Haluaisin rakentaa 50-vuotiaalle kaupungille kokonaisuuden, joissa osaset ovat täkäläistä tuotantoa tai täkäläistä perinnettä. Kumppani hakusessa. Olisiko sinusta kumppaniksi?