Kaksi vuotta on tullut matkailua Suomessa ja tutustuttua myös maakuntiemme ruokakulttuuriin. Koen matkustaessa, eikä vain ulkomailla, oleellisena osana nauttia paikallista ruokaa. Osassa kohteista paikallisen ruoan löytäminen resepteineen ruokakaupasta on ollut helppoa ja osassa en sitä ole onnistunut lainkaan huomaamaan. Oli eräskin...
Täytin eilen 52 vuotta. Koen ja tunnen eläväni parasta aikaa juuri nyt. Tiedän ja tunnen itseni. Tiedän, mitä haluan ja mitä en halua. Tunnen mieleni ja kehoni ja tunnistan milloin on hyvä lisätä vauhtia tai milloin löysätä. Ja ehkä parasta osaan myös toimia.
Menneet vuodet ovat haastaneet kaikessa yllättävyydessään myös maanviljelijämme sekä elintarviketeollisuutta. Viimeisimpänä Ukrainaan kohdistunut hyökkäys ja sen tuomat haasteet tulevan vuoden ja tulevien vuosien vehnäsadolle maailman laajuisesti.
Syön päivittäin. Kolmesta viiteen isompaa tai pienempää ruokakokonaisuutta. Tunnistan olevani fleksaava sekaani. Siis hetkinen....
Kulunut viikko on ollut yrittäjän elämässäni yksi kiireisimmistä. Töitä on ollut paljon ja ne ovat olleet mieluisia. Juuri sellaisia töitä, joiden takia yrittäjäksi lähdinkin.
Suurin tunteeni tänään on hämmennys. Olen hämmentynyt kuinka maailman meno on muuttunut ennalta-arvaamattomaksi. Brexit, Trump presidentiksi, Covid-19, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja useat luonnonmullistukset. Mitään näistä en osannut aavistaakaan vasta muutama vuosi sitten. Enkä osaa aavistaa, mitä tulee vielä eteeni.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen alkanut aidosti arvostamaan suomalaista puhdasta ruokaamme ja nauttimaan siitä. Nelikymppiseksi asti tuntui, että aina jonkun muun maan ruoka oli parempaa. Mitä ihmettä minulle on tapahtunut? Onko ikääntyminen tuonut minulle makuviisautta? Tai jotain muuta?
Kyllä me tiedämme, ystävät ovat merkityksellisiä. Laitoin Googleen hakusanat ystävät ja hyvinvointi ja neljä ensimmäistä otsikkoa ovat "ystävät pitävät meidät terveenä, miksi" "ystävyys luo hyvinvointia arkeen" "hyvä ystävä hellii monin tavoin" "hyvät ystävät hellivät terveyttä". Tässähän ne oleelliset ovat. Vai ovatko?
Tuoreen pullan tuoksu - yksi maailman parhaista tuoksuista. Makuhermoja ja hajuaistia hellivä tuoksu laittaa naaman pakostakin hymyyn.
Espoo 50 - minä kohta 52. Olen asunut Espoossa 7-vuotiaasta lähtien, kouluni täällä käynyt, espoolaiseksi kasvanut. Olen espoolainen - ylpeä juuristani. Kun minulta kysytään, mistä olen kotoisin, olen Espoosta ja espoolainen.
